Kallion terveyspalvelujohtajan kolumni

Koko olemassaolonsa ajan peruspalvelukuntayhtymä Kallio on saanut palautetta erityisesti terveyspalveluiden saatavuuden ja puhelinpalvelun toimivuuden osalta.

Lääkäripula onkin ollut kiistämätön ongelma Kalliossa, joskin ongelma on mitä suurimmassa määrin valtakunnallinen, eikä Kallio kamppaile lääkäripulan kanssa yksin. Lääkärivaje on ollut keskimäärin 15-20% luokkaa virkapohjaan suhteutettuna. Mielestäni Kallion alueella terveyspalvelut on järjestetty innovatiivisesti ja varsin kustannustehokkaasti, kiitos vuosien johdonmukaisen alueella tehdyn kehittämistyön. Ehkäpä palveluiden käyttäjät ovat tottuneet saavutettuun palvelutasoon ja vaatimustaso on kasvanut. Tukea ajatukselleni antaa Kallion palveluista tehty raportti, jossa Kallion tuottamia palveluita on verrattu yli 20 muun sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation palveluihin aina Kauniaisista Kemiin.

Vertailussa Kallion kaikkien jäsenkuntien ikävakioidun sairastavuusindeksin on todettu olevan selkeästi yli valtakunnallisen keskiarvon, mutta korkeasta sairastavuudesta huolimatta kokonaisuutena Kallion alueen perus- ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat yhteenlaskettuna olleet hyvin kilpailukykyiset ja edulliset. Raportissa myös todetaan lääkärimitoituksen olevan väestömäärään nähden alhainen ja huolimatta niukasta mitoituksesta ja lääkäripulasta kuitenkin lääkäripalveluiden peittävyys on ollut vertailukuntien keskitasoa. Tulos antaa aihetta antaa tunnustusta Kallion lääkärikunnalle.

Innovatiivisuudesta mitä parhain esimerkki on Kallion alueella tehty uraauurtava kehittämistyö lääkärien ja hoitajien välisessä työnjaossa ja hoitajien vastaanottotoiminnan kehittäminen. Myöhemmin tätä mallia on monistettu ympäri Suomea perusterveydenhuollon organisaatioihin ja parhaillaan valtakunnassa valmistellaan lakia hoitajien rajoitetusta reseptinkirjoitusoikeudesta. Vuonna 2008 lääkärivastaanottokontakteja Kalliossa oli n. 39 000 kpl. Pelkästään päivystävällä sairaanhoitajalla käyntejä Kalliossa oli n. 14 000 kpl ja tämän lisäksi iso osa potilaita hoidettiin kansantautihoitajien vastaanotoilla eli hoitajien vastaanottotoiminta on merkittävä osa Kallion vastaanottopalvelutuotantoa.

Hoitotakuu-laki edellyttää välittömän yhteydensaannin mahdollistamista terveyskeskuksiin ja laki myös määrittelee hoitoon pääsyn määräajat. Kallio on pyrkinyt vuoden 2009 alusta parantamaan puhelinneuvonta- ja ajanvarauspalveluaan uuden puhelinvaihteen käyttöönoton myötä. Teknisissä seurannoissa läpipäässeiden puheluiden osuus on uudistusten myötä saatu nousemaan 75-80% tasolle, kun kuukausitasolla Kallion 4 terveyskeskuksen puhelinneuvonta- ja ajanvarausnumeroihin tulee keskimäärin n. 16 000 puhelua. Em. lukuun eivät sisälly yhteydenotot mm. laboratorioon, neuvoloihin, vuodeosastoille, hammashoitolaan, työterveyshuoltoon tai eläinlääkintähuoltoon.

Tutkimuksissa on myös todettu, että lähes 10 % Kallion puhelinneuvonta- ja ajanvarausnumeroihin soittaneista sulkee puhelimen jo ensimmäisten sekuntien tervetuloa-viestin aikana. Näin ollen malttamalla kuunnella viesti loppuun saakka läpipäässeiden puheluiden osuus kasvaisi vielä merkittävästi.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän ja mediuutiset-lehden uutisoiman tuoreen tutkimuksen perusteella on todettu, että Suomessa yli puolet väestöstä asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, missä on ajoittain ongelmia välittömässä yhteydensaannissa. Emme siis ole välittömän yhteydensaannin osalta haasteen edessä yksin ja katson Kallion selviytyneen puhelinpalvelu-haasteesta vähintään kohtuullisesti. Toki tavoitteemme on parantaa palveluamme edelleen ja lisätä läpipäässeiden puheluiden osuutta. Itse hoitoon pääsyn määräaikojen osalta Kallio on selkeästi alittanut hoitotakuu-lainsäädännön mukaiset määräajat kaikissa otantatutkimuksissa.

Kalliossa työskentelee joukko pitkälle koulutettuja, työhönsä motivoituneita ja osaavia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka pyrkivät päivittäin suoriutumaan omasta tehtävästään mahdollisimman hyvin. Tässä kolumnissani haluaisin antaa heille arkisen työn ahertajille julkisen kiitokseni ja tukeni, jotta he tulevaisuudessakin jaksaisivat lisääntyvien lainsäädännöllisten velvoitteiden ja sitä kautta lisääntyvän palvelukysynnän ja yleismaailmallisesta talouden taantumasta aiheutuvien säästöpaineiden keskellä säilyttää positiivisen asenteensa ja ammatillisen kunnianhimonsa. Uskon oikean asenteen ja palvelualttiuden kanavoituvan työnantajillemme eli kuntalaisille tulevaisuudessa entistä parempina julkisina terveydenhuollon palveluina.

Lopuksi haluaisin todeta, että aikaisemmat Ilkka Luoman kirjoittamat yleisönosastokirjoitukset alueen päivälehdissä ovat aiheuttaneet jonkinlaista hämmennystä ainakin Kallion työntekijöiden keskuudessa. Toteankin kirjoittavani nyt ensimmäistä kolumniani alueella ilmestyviin päivälehtiin ja aikaisemmat Ilkka Luoman kirjoittamat yleisönosastokirjoitukset ovat espoolaisen nimikaimani käsialaa. Jatkossa toivon yleisöosastokirjoituksia julkaistaessa lisättävän kirjoittajan nimen perään kirjoittajan kotikunta sekaannusten välttämiseksi.

Ilkka Luoma

terveyspalvelujohtaja, johtava ylilääkäri