Mistä Kalliossa on oikein kyse?

Kuntayhtymä Kallion perusteellinen strategisen valmistelu on käynnistänyt uuden toimintatavan: Tilaaja-tuottajamalli sai kuosinsa, kun yhtymähallituksen valitsema kolmihenkinen johtokunta aloitti maaliskuulla työnsä. Hallitus keskittyy jatkossa tilauksen muodossa kokouksesta toiseen vain ensisijaistamaan sitä, mitkä palvelut ovat välttämättömiä. Samaan aikaan kuntien omat valtuustot ja hallitukset siirtyvät tarkkailemaan, miten tilanne kehittyy, koska niillä ei enää ole suoraa päätäntävaltaa Kallion asioihin.

Muutos on historiallinen koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaa ajatellen: Paras-lainsäädännön mukainen tuotannon ohjaus on nyt seuraavan kahden vuoden ajan ulkopuolisten ammattilaisten vastuulla ja tilaaminen yhtä yksiselitteisesti demokraattisesti valitun yhtymähallituksen käsissä. Muut ovat ”vain” yhteistyökumppaneita.

Saan toimia 40 vuoden kokemuksen turvin uuden johtokunnan puheenjohtajana, eikä minkään puolueen jäsenkirjaa löydy taskustani. Palvelen tehtävässäni Kallion lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa eli Sitraa. Kalliolle ei aiheudu toiminnastani tässä käynnistysvaiheessa minkäänlaisia palkkiokuluja.

Kallion uuteen kurkottamisen rohkeus on Sitrassa havaittu. Sille halutaan nyt antaa kaikki tuki, koska vastaavaa rohkeutta ei muualta maassamme ole löytynyt. Olen hyvin nöyrä, koska epäonnistumisen mahdollisuudet ovat todella suuret, mutta jos yhdessä onnistumme, vaikutukset tulevat ulottumaan koko maan terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen tervehdyttämiseen. Jos epäonnistumme, yhtymähallitus voi vaihtaa johtokunnan. Yt-neuvotteluja ei tarvita.

Uuden ”kalliolaisen” mallin ydinajatuksena on pitää palvelujen järjestämisvastuu tiukasti yksissä käsissä siten, että sekä rahasta päättäminen että toiminnan ohjaaminen tehdään samaan aikaan, määrätietoisena kokonaisuutena. Isännätöntä rahaa ei ole.

Tukenani johtokunnassa on kaksi toimitusjohtajaa: Hanna Suoranta ja Pertti Pekkala. Pyrimme kääntämään kurssin uudelle tolalle: palvelut paremmiksi ja kustannukset hallintaan. Kallion omat huippuosaajat: Anne Knaapi-Lamminen yhtymähallituksen kanssa tilaamisen totuttamiseen keskittyen ja Jarmo Kivimäki sekä Ilkka Luoma joukkoineen tuottamista uudistaen ovat kumppaneitamme siten, että tuloksiin päästään.

Työ on äärimmäisen haastavaa, koska omistajakuntien talousasiat ovat pahassa jamassa: Nivala on joutumassa Ylivieskan rinnalle ”tarkkailulistalle”. Eivätkä asiat Alavieskassakaan ole juuri kummoisemmat. Toisaalta Kallio on sitoutunut yhdenmukaiseen palvelutasoon kaikille asukkailleen. Oman kunnan ”erikoissovellutuksiin” eivät kuntien nykyiset varat riitä sen paremmin tilojen kuin henkilökunnankaan osalta.

Maailman äkisti muuttunut taloustilanne romahduttaa Kallion kuntien tulokertymät vuosina 2010 ja 2011 nykyiseen verrattuna. Samalla palvelujen tarve mm. työttömyyden lisääntymisen ja ikääntymisen myötä kasvavat. Miten ihmeessä tästä ”pää on tullut vetävän käteen”- tilanteesta voidaan selvitä?

Resepti on seuraava: ensi alkuun joudutaan ”pakkoleikkauksiin” – jolloin palvelutason laskujakaan ei voida välttää. Vain välttämättömin on turvattava. Henkilökunnan määrää joudutaan myös rajoittamaan epätasaisesti, eikä juustohöylällä. Mutta tämä tulee olemaan vain väliaikainen hätäjarrutus. Heti hentoon tasapainoon pääsemisen jälkeen, aletaan toteuttaa ”kalliolaista” palvelujen rakennemuutosta.

Johtokunta on jo nyt – parin kuukauden aikana - laskenut, miten lasten varhaiskasvatus ja päivähoito tulee järjestää uudelleen siten, että taso saadaan vastaamaan lain edellytyksiä (jollainen se ei nyt aina likikään ole) ja kustannukset kuriin. Kokonaisratkaisu edellyttää rakenneinvestointeja, useiden epätarkoituksenmukaisten yksiköiden sulkemista sekä siirtymistä palvelusetelien käyttöön. Palvelusetelilaki tuli siis Kallion päivähoidon (ja kaiken muunkin toiminnan) uudistamisen kannalta todella kreivin aikaan. Pienyrittäjyys alueella on saatava nopeasti viriämään.

Seuraavissa kolumneissa puhutaan vanhusten, vammaisten ja syrjäytyneiden hoidosta sekä hoivan rakenteista. Sitten vuorossa ovat erikoispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä myöten. Isoja asioita siis riittää.

Johtokunnan ja Kallion johtavien viranhaltijoiden puolesta lupaan, että teemme tulevat muutokset mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta epäselvyyttä pyrkimyksistämme ja lääkkeistämme ei jää.

Mutta yhteinen tavoitteemme on kokonaan toinen: parempi tulevaisuus Kalliolle ja Suomelle.

Ilmo Parvinen
Johtokunnan puheenjohtaja