Kallion kehittämisen kiihdyttimet ja ajurit

Kallion uusi toimintamalli on jalkeillaan. Pelkkä jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden yhdistäminen ei vielä tuo sellaista lisäarvoa, johon Kallion on päästävä. On mentävä sisälle palvelusisältöihin, ajanmukaistettava toimintatavat ja työnjaot sekä valjastettava teknologia.

Myös hallinnolta ja päätöksenteolta vaaditaan enemmän kuin ennen. Tässä peruslinjat: Kallion hallituksessa on 13 jäsenkuntien päättäjää, jotka määrittelevät mitä palveluja Kallio tuottaa. Yhtymähallitus määrittelee yhteisen poliittisen maalitaulun, mihin toiminnalla tähdätään. Kuntien omistajaohjaus on Kalliossa vahvempi kuin perinteisissä kuntayhtymissä. Yhtymähallituksen osumatarkkuuden avuksi Kalliossa on kolmejäseninen toiminnan kehittämisen johtokunta, joka määrittelee miten toimitaan ja työtä kehitetään. Johtokunnan jäsenet ovat ulkopuolisia asiantuntijoita. Heidän valintansa valmisteltiin laajapohjaisessa Kallion jäsenkuntien edustajien yhteistyöryhmässä ja valintapäätös käsiteltiin Kallion yhtymäkokouksessa.

Yhtymähallituksen ja johtokunnan työskentelytavat ovat toisiaan täydentävästi erilaiset. Hallitustyöskentelyllä on suhteellisen säännöllinen kokousrytmi. Päätöksenteon runkona ovat johtokunnan neljännesvuosittaiset raportit, joiden valossa arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja ennakoidaan tarvittavia muutoksia. Lisäksi yhtymähallitus käsittelee Kallion viranomaistehtävät.

Johtokunnan jäsenten tehtävä on sparrata Kallion koneistoa jatkuvasti marssin aikana. Heidän ammatillinen osaamisensa on toimeenpanon tukena koko ajan. Hallittavissa oleva organisaatiokoko mahdollistaa vuorovaikutteisen yhteistyön muutenkin kuin virallisissa kokouksissa. Tämä selittää myös erot kokouspalkkiossa. Yhtymähallituksen jäsenten kokouspalkkio on 60 euroa ja johtokunnan jäsenten 1500 euroa. Johtokunnan jäseniltä ei siis osteta ainoastaan kokousaikaa vaan myös asiantuntijuutta. Sitra on sitoutunut Kallion kehittäjäkumppaniksi mm. siten, ettei johtokunnan puheenjohtaja Ilmo Parviselle makseta kokouspalkkiota tänä vuonna lainkaan. Sitran mukaantulo on omalta osaltaan auttanut rakentamaan kehitykselle kiihdyttimiä, joilla yhteiseen menestykseen pyritään.

Sitran ohella Kallion kumppanina on Kuntamaisema Oy, jonka kanssa Kallioon on rakennettu uusimuotoinen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä ns. Maisema-malli. Käytettyjen eurojen ja suoritteiden seuranta on mahdollista jokaista Kallion palveluyksikköä myöten aina jokaisen päiväkodin, vastaanottopisteen tai palvelutalon tasolle asti. Tämä on toiminnan läpinäkyvyyttä. Kallio kertoo missä raha liikkuu ja millaista palvelua veroeuroilla tuotetaan. Samaan aikaan johtokunta on velvoitettu toiminnan optimointiin eli kehittämään työtä siten, että käytettävissä olevat resurssit suunnataan parhaalla mahdollisella tavalla. Rahat on saatava riittämään.

Uudistuksen on ulotuttava myös Kallion toiminnan etulinjaan, sinne missä asiakas saa palvelunsa. Sehän on tärkeintä. Ammattitaitoisen henkilöstön osaamista jalostetaan uudistuksen ajureiksi. Tämän työn tukena on oma asiantuntija-apunsa: Kallio on ostanut sitouttavan muutosjohtamisen asiantuntijapalveluita Nordic Healthcare Groupilta (NHG). NHG tuntee Maisema-mallin eikä vastaavaa asiantuntijapalvelua ole tällä haavaa muilla tarjolla.

Koko organisaation strategisen johtamisen tasoa kehitetään nyt jatkuvasti uusien rohkeiden avauksien toivossa. Kalliolla ei ole varaa tinkiä osaamisesta millään tasolla. Lyhyessä ajassa henkilöstöstä onkin seuloutunut esiin ammatillista erikoisosaamista sekä kykyä aidosti sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.

Näin toimitaan nyt, mutta Kallion käynnistäminen on enemmänkin sarja tarkentuvia liikkeellelähtömalleja kuin yksittäinen tapahtuma. Kalliossa on syytä ollakin tekemisen meininki, koska johtokunnan kausi on kaksivuotinen ja ensimmäinen arviointihetki on jo ensi vuoden lopulla. Yhtymähallituksen ja johtokunnan yhteistyö on alkanut lupaavasti.

Anne Knaapi-Lamminen
kuntayhtymän johtaja