Henkilöstö tekee Kallion

Viime vuosikymmenillä on herätty huomaamaan, että Suomen asukkaat vanhenevat ja työikäisten määrä tulee merkittävästi vähenemään. Tämä ajoittain jopa väistelty aihealue on tärkeä myös tällä hetkellä ja sillä on oletetusti hyvin kauaskantoiset vaikutukset yhteiskunnassa. Asian merkitys myös Kallion ja koko alueen kannalta on merkittävä tulevaisuudessa. Reilun kymmenen vuoden päästä työikäisten määrä Suomessa on 140 000 henkilöä vähemmän kun taas yli 65-vuotiaiden määrä on noussut nykyisestä melkein 400 000:lla. On myös arvioitu, että noin viidentoista vuoden päästä eli vuonna 2025 jokaista työssäkäyvää kohti on olemassa  yksi eläkkeelle siirtynyt tai muutoin huollettava ihminen. Toteutuessaan tällaiset luvut ovat ehdottomasti hyvinvointivaltion kantokykykyyn negatiivisesti vaikuttavia. Yhtälö vaikuttaa mahdottomalta ja tulee koskettamaan meitä jokaista tulevaisuudessa tavalla tai toisella.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän ja tarpeen kasvu on hyvin yleisesti tunnustettu asia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettämässään esiselvityksessä vuonna 2004 todennut, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle kohdistuu voimakkaita muutospaineita ja entisellä järjestelmällä ei muutokseen pystytä vastaamaan 10-15 vuoden aikajänteellä. Keskeisimmät syyt tähän ovat palvelujen kysyntää lisäävä väestön nopea ikääntyminen sekä suurten ikäluokkien eläköityminen, josta voi seurata vakavia rekrytointi eli työntekijöiden saatavuusongelmia. Näihin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijat joutuvat miettimään vastauksia ja erilaisia toimintamalleja. Työn haastavuutta lisää myös kiristyvä kuntatalous, joka vaikuttaa oleellisesti toimintaan.

Miten tämä kaikki koskettaa Kalliota? On ollut erittäin linjakas päätös alueen kunnilta perustaa peruspalvelukuntayhtymä jo vuoden 2008 alusta, sillä tämän jälkeen tullut yllättävä taloustaantuma on nyt vaikeuttamassa perustettaessa olevien vastaavien kuntayhtymien käyntiinlähtöä eri puolilla Suomea. Kalliolla on nyt etumatkaa ja päästään pureutumaan kehittämiseen ja rakenteellisiin seikkoihin, kun muualla vielä painiskellaan alkuvaiheen ongelmien parissa. Muutos on ollut suuri ja varmaankin monen työntekijän työuralle laajin organisaatiomuutos mitä tähän asti on koettu. Kuitenkin on ollut hienoa huomata, että henkilöstö on pääosin ottanut muutoksen vastaan asiallisesti ja ymmärryksellä. On annettu aikaa muutokselle ja samalla totuttauduttu uuteen organisaatioon ja toimintaympäristöön. Monen työntekijän kohdalla myös tehtävät ovat muuttuneet ja toimialue on voinut laajentua koskettamaan koko Kallion aluetta.

Henkilöstön rooli sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla korostuu, kun ajatellaan työn vaikuttavuutta vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työ on kaikilla tasoilla vuorovaikutuksellista, oli sitten kyseessä suhde potilaaseen, asiakkaaseen, esimieheen tai toisinpäin. Juuri tähän Kalliossa pyritään vaikuttamaan nyt jatkoa saaneella työhyvinvointi -hankkeella. Työn jälki ja sen vaikuttavuus ovat suoraan suhteessa siihen, miten työntekijä saa toteuttaa omaa työtään itsenäisesti ja ilman paineita. Avoimuus, reiluus ja tasavertaisuus ovat merkittäviä tekijöitä työhyvinvoinnin osa-alueita. Yhtenä tärkeänä asiana nousee esille myös oman työnkuvan selkeys. Organisaatiomuutoksessa voi edellisen organisaation työnkuva seurata mukana uuteen ja tästä saattaa seurata päällekkäisyyksiä tai muutoin asioita jotka kuormittavat liikaa. Näissä asioissa on vielä työnsarkaa jäljellä ja uskon että työ sen asian eteen on merkityksellistä. Kalliossa on tällä hetkellä noin 1055 vakanssia. Se on merkittävä määrä alueen työvoimasta. Ei myöskään kannata unohtaa, että Kallio vakinaisti tänä vuonna 68 pääosin sijaisuuksia tehnyttä työntekijää. Tämä on hyvä avaus sille, että Kalliossa ollaan varautumassa tulevaan ja halutaan pitää koulutetusta työvoimasta kiinni. Vakinaistamisilla myös työntekijöiden sitoutuvuus työnantajaan ja alueeseen lisääntyy.

Kallion työntekijöiden eläköityminen tulee lisääntymään lähivuosina ja vuoteen 2025 mennessä nykyisestä työntekijäpanoksesta arviolta jo yli kuusisataa henkilöä on eläkkeellä. Tätä taustaa vasten ajateltuna on  tulevaisuudessa koulutetun ja osaavan henkilökunnan saatavuus hyvinkin haasteellista. Onneksemme alueella on laajalti alan koulutustarjontaa ja työelämän tarpeista suunniteltua, kohdennettua koulutusta kehitetään edelleen. Kallion ja eri koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä voidaan osaltaan vastata tulevaisuuden rekrytointihaasteisiin. Suuri merkitys koulutustarjonnan lisäksi on myös kilpailukykyisellä organisaatiolla, joka pystyy mukautumaan muuttuviin tarpeisiin ja kuuntelemaan työntekijöiden ääntä. Tälle kehittämistyölle on Kalliossa annettu erityinen painoarvo ja ajan kuluessa siitä saadaan toivottavasti hyvää tulosta aikaiseksi. Kallion strategiassa on mainittu, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia työnjakoon, kouluttautumiseen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen sekä mahdollisuuksia edetä urallaan. Näihin tavoitteisiin kannattaa pyrkiä, sillä henkilöstö tekee Kallion.

Juha Autio

Kallion yhtymähallituksen jäsen ja

sosiaalijaoston puheenjohtaja