Takaisin edelliselle sivulle | Piilota kuvat | Tulosta sivu
Kallion kuulumiset
Suuryritysten mittaluokassa
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kolmas toimintavuosi on lähtenyt liikkeelle toiminnan täyteisenä. Ensimmäiset käyntiinlähtövuodet ovat olleet suurten muutosten aikaa kaikille Kalliolaisille. Kallio muodostettiin yhdistämällä viisi organisaatiota yhdeksi. On rakennettu yhtenäisiä Kalliolaisia toimintamalleja. Tämä on tarkoittanut muutoksia erityisesti henkilökunnalle, mutta myös jossain määrin kuntalaisille. Kallion tavoitteena on toimia kuin yksi kunta, mikä edellyttää toimintatapojen ja palveluiden uudistamista.
Kuntatalous asettaa kuitenkin tiukat reunaehdot toiminnan kehittämiselle. Alueen kunnallisveroprosentit ovat maan korkeimpia, eikä palveluiden kehittämisessä voida ongelmia ratkaista lisäämällä pelkästään resursseja. Avain toiminnan ja palveluiden kehittämiseen löytyy toiminnan uudistamisen kautta. Erityinen haaste on miten onnistumme suuntaamaan kehitystyötä ikäihmisten palveluihin siten, että voimme paremmin tukea ikäihmisten arkea kotona. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tiivis yhteistyö on välttämätöntä ja resurssien suuntaaminen pitkäjännitteisesti tämän toiminnan tukemiseen on Kallion keskeisin haaste alueen ikärakenteen muuttuessa.
Kallio on saanut valtakunnallisesti paljon positiivista huomiota. Kallio oli näkyvästi esillä Sosiaali- ja terveysministeriön ja SITRAN Terve-seminaarissa helmikuun puolivälissä. Muutoinkin Kalliota pidetään valtakunnallisesti edelläkävijänä. Kallion keskeinen vahvuus on eheän palvelukokonaisuuden luominen kattaen kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset tehtävät sekä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän kokonaisuudet. Väestöpohjaltaan Kallio on optimaalisen kokoinen järjestämään laaja-alaiset peruspalvelut.
Kallio on alueellaan merkittävä toimija, vakituista henkilökuntaa on yli tuhat ja kuukausittain palkkaa maksetaan noin 1.300 työntekijälle. Jäsenkunnille palveluita tuotetaan yli 101 milj. eurolla jakaantuen noin puoliksi hyvinvointipalveluiden ja terveyspalveluiden kesken. Näillä mittareilla mitattuna toiminta on suuryritystoiminnan luokkaa. Tämä asettaa omat vaatimukset toiminnan johtamiselle ja organisoinnille. Enää organisaation johtamista ei voida järjestää pelkästään lähijohtamisena, vaan on välttämätöntä organisoida johtajat toimialoittain. Hyvinvointipalveluiden ja terveyspalveluiden johtajien tehtävänä on johtaa ja kehittää toimialojaan, mutta huolehtia myös toimialojen välisestä yhteistyöstä. Osaoptimoinnin sijasta pyritään kokonaisuutena tuottamaan laadukkaita ja vaikuttavia palveluita.
Hallintosäännössä toimialajohtajille on määritelty hyvin laajat toimintavaltuudet, mutta myös selkeät vastuut toimialojensa kehittämisestä ja taloudesta. Toimialajohtajien tukena on kuntayhtymän johtokunta. Johtokunnan rooli on selkeästi johtamista tukeva ja uusia innovaatioita esille tuova asiantuntijaryhmä. Johtokunta koostuu eri alojen asiantuntijoista. Myös valtakunnallisesti mallista ollaan kiinnostuneita. Kallio on saanut SITRAN tukemaan oman toimintansa kehittämistä. SITRAN satsaus Kallioon vuonna 2009 oli johtokunnan puheenjohtajan työpanos toiminnan kehittämiseen.
Yhtymähallituksella on kokonaisvastuu Kallion palveluiden tasapuolisesta kehittämisestä ja talouden kokonaishallinnasta.
Itse aloitin kuntayhtymän talousjohtajana tämän vuoden alussa. Aiemmin toimin Tunkkarin kuntayhtymän talousjohtajana. Tunkkarin kuntayhtymä tuotti jäsenkunnilleen Kaustiselle, Vetelillle ja Halsualle perusterveydenhuollon ja osan sosiaalitoimen palveluista. Osana PARAS-hankkeen toteutusta palvelutoiminta siirtyi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän liikelaitokselle JYTA:lle.
Kallio on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueena edelläkävijä. Kalliolla on myös hyvä maine toimialallaan. Erityisesti Kallion moderni ja strategian kautta johdettu organisaatio on saanut positiivista huomiota osakseen. Nämä olivat myös keskeisiä syitä siihen, miksi päätin ilmoittaa kiinnostukseni talousjohtajan virkaan.
Vuoden 2009 tilinpäätöksen laatiminen on antanut minulle hyvän mahdollisuuden perehtyä Kallion toimintaan. Vuosi 2009 oli Kallion toinen toimintavuosi ja kokonaisuudeltaan arvioiden se oli onnistunut. Toiminta pysyi alkuperäisessä talousarviossaan, ylitystä vain 0,45%. Jäsenkunnille palautettiin noin 1,5 milj. euroa. Kallion pysyminen talousarviossaan osaltaan mahdollisti myös jäsenkuntien positiiviset tilinpäätökset vuodelta 2009.
On ollut myös positiivista havaita, että henkilöstön koulutukseen on panostettu ja että sairaudesta johtuvien poissaolojen määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Noin viidenneksellä työntekijöistä ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuonna 2009. Myös tapaturmista aiheutuneiden poissaolojen määrä puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien eläkevakuutuksen kanssa yhteistyössä toteutettu työhyvinvointikysely antoi kannustavia tuloksia ja kehittämiskohteita.
Kalliolla on vielä isoja haasteita edessään, mutta haasteet ovat hyvällä yhteistyöllä muutettavissa mahdollisuuksiksi ja onnistumisiksi.
Urho Möller
talousjohtaja
urho möller kallion kuulumiset