– Kehitysvammahuolto muutoksessa –
Vammais- ja erityisryhmien palveluiden palvelujohtaja Anna-Leena Mäntyniemi

Kallion kuntayhtymän alueella asuu yli 300 kehitysvammaista.  Miten heidän palvelunsa järjestetään Kallion strategian mukaisesti oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikean tasoisena?  He ovat pieni ryhmä verrattuna lapsiin ja vanhuksiin, mutta kaikki tarvitsevat yksilöllisesti suunniteltuja palveluja.  Nykyisin kehitysvammaisen lapsen kuntoutus alkaa heti diagnoosin jälkeen. Hän käy kuntouttavassa päivähoidossa ja menee kouluun. Nuoret lähtevät opiskelemaan ja tarvitsevat kuljetusta ja asumispalveluja.  Tänä päivänä ”oikeaan aikaan” tarkoittaa kotoa lähtöä jo nuorena henkilönä.  Vuonna 2009 kartoitettiin omaisille suunnatulla kyselyllä palvelujen tarvetta vuoteen 2019 saakka. Kysyttiin tilapäishoidon, päivä- ja työtoimintojen sekä asumispalvelujen tarvetta.  Kallion kuntayhtymän toiminta-aikana on erityisesti pyritty kehittämään tilapäishoitoa, mikä tukee omaishoitajien jaksamista. Ylikunnallinen toimiminen on antanut lisää mahdollisuuksia. Ylivieskalaisille on löytynyt tilapäispaikka Sievistä, lapsille ja nuorille on järjestetty tilapäishoitoa Nivalassa, sairaanhoitajan osaamista on löytynyt asumisyksiköstä Ylivieskasta. Päivä- ja työtoimintoja järjestetään tällä hetkellä lähipalveluna ja omana toimintana kaikissa kunnissa.  Kehityksen suuntana on pyrkimys löytää avotyötä ”oikeista työpaikoista”. Työpaikkoja onkin löytynyt kiitettävästi ja avotyössä on jo 33 henkilöä. Tarhin toimintakeskus Nivalassa kehittyy palvelukeskukseksi, jossa on päivä- ja työtoimintoja, koululaisten päivähoitoa ja viikonloppuhoitoa. Monipuolinen toiminta edellyttää pientä laajennusta rakennuksessa ja sitä ollaan jo suunnittelemassa. Nivalan työkeskuksen toiminta on yhdistetty Tarhiin ja vuokrasopimus irtisanottu. Tarhin pihalla oleva parakki on tilapäinen ratkaisu.  Ylivieskassa joudutaan myös tarkastelemaan toimitiloja.  Kaikkia Kipinän tiloja ei käytetä, koska ne eivät sovellu nykyiseen toimintatapaan. Koululaisten päivähoito on Ylivieskassa nopeasti laajenemassa ja Perhekeskus Apilan tilat eivät sovi pyörätuolia käyttäville lapsille. Kyselyn perusteella kuntayhtymä on haasteen edessä. Vuosina 2010 – 2013 ympärivuorokautista asumista tarvitsee 31 uutta henkilöä. Lisäksi tarvitaan kevyempiä ohjatun ja tuetun asumisen paikkoja. Tarve keskittyy nuoriin henkilöihin, sillä 24 asumispalvelun hakijaa on syntynyt 90-luvulla. Paikkoja nykyisissä asumisyksiköissä ei vapaudu montakaan vuodessa.  Uusien asumispalvelupaikkojen tarve keskittyy Ylivieskaan ja Nivalaan.  Suunnittelussa tulee huomioida järkevä yksikkökoko, mikä mahdollistaa kohtuuhintaiset palvelut.  Pienet yksiköt tulevat kalliiksi. Oikea taso tässä yhteydessä tarkoittaa asiantuntija-arviota siitä, selviääkö henkilö ilman yövalvontaa vai ei, paljonko ohjausta tai tukea hän tarvitsee omaan asuntoon. Asumisvalmennusta käytetään hyväksi. Valtakunnallisesti kehitysvammaisten laitoshoitoa ollaan purkamassa. Tahkokankaan palvelukeskuksen laitoshoito supistuu ja Kallion jäsenkuntien asukkaat siirretään mahdollisuuksien mukaan palvelutaloihin jo tänä vuonna. Neuvolatoiminta ja autististen/haastavasti käyttäytyvien asuminen ovat erityistä osaamista vaativia palvelumuotoja. Näiden palvelujen järjestämisvastuussa voidaan ajatella Kalliota laajempaa yhteistyötä.  Yhtenä haasteena on löytää kehitysvammahuoltoon perehtynyt lääkäri. Autististen yksikkö puuttuu kokonaan  Oulun eteläisen alueelta ja sen tarve korostuu, kun Tahkokankaan palvelukeskuksen laitoshoito supistetaan minimiin. Kehitysvammahuolto on läpikäymässä suuria muutoksia toimintakulttuurissa. Kuntayhtymä mahdollistaa erityisosaamisen hankkimisen ja palvelujen järjestämisen omalle alueelle. Anna-Leena Mäntyniemi Palvelujohtaja