– Työhyvinvointia Kalliossa –
Yhtymähallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuija Haikola

Yleisesti työhyvinvointi voidaan määritellä subjektiiviseksi kokemukseksi – psyykkiseksi ja fyysiseksi olotilaksi, joka perustuu työn, työympäristön ja vapaa-ajan sopivaan kokonaisuuteen. Kallion strategiassa työhyvinvointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi menestystekijäksi. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminnan kulkua ohjaavat vahvasti kustannuksen ja vaikuttavuuden väylämerkit. Väylällä pysyäkseen yhtymähallinto on kiinnittänyt erityistä huomiota henkilökunnan työssä jaksamiseen ja tämän lisäksi jatkuvaan työkyvyn edistämiseen muutoksessa. Kallion perustamisessa yhdistettiin viisi eri organisaatiota ja toimintakulttuuria. Se, jos mikä asettaa työhyvinvoinnille huomattavan haasteen. Määrätietoisella ja huolellisella toiminnalla työhyvinvoinnista huolehtiminen on mahdollista, kunhan muutokselle varataan riittävästi aikaa. Kuntayhtymässä työhyvinvoinnin edistäminen aloitettiin yhdestä ehkä käytännössä helpoimmin toteutettavasta keinosta yhtenäistämällä kaikkien työntekijöiden palkat työn vaativuuden mukaan. Syksyllä 2009 Kuntien eläkevakuutus toteutti ensimmäisen Kallion henkilöstön työhyvinvointikyselyn, johon vastausaktiivisuus oli erinomaisen hyvä 70,5 %. Kyselyn tuloksena yli 700 vastaajan mielestä Kallion vahvuutena koetaan muun muassa esimiesten tapa ohjata toimintaa tavoitteiden suuntaisesti. Työyhteisöjen vahvuutena katsotaan olevan avun ja tuen saanti työkavereilta sekä työyhteisöjen myönteinen ilmapiiri. Yhteistyö yksiköiden välillä katsotaan toimivan usein paremmin kuin verrokkikunnissa keskimäärin. Näissä edellä mainituissa työhyvinvoinnin kannalta tärkeissä asioissa Kallion henkilöstö kokonaisuudessaan on tehnyt äärettömän hyvää työtä, vaikka haasteet ovat olleetkin suuret uuden organisaation rakentamisessa. Vastaajista jopa 75 % oli valmis suosittelemaan työpaikkaansa tuttavalleen. Kyselyssä tuli esille myös monia kehittämishaasteita, kuten palautteen antaminen ja kehityskeskustelujen käyminen sekä henkilöstön osallistuminen työyhteisön pidemmän tähtäimen suunnitteluun. Kehitettävää on myös kannustavan palkitsemisjärjestelmän luomisessa ja osaamisen arvioinnissa. Aikapainetta tunnistetaan ja työmäärän lisääntyminen yli sietokyvyn koetaan uhkana. Yhteistyössä henkilöstön ja johdon välillä on runsaasti kehitettävää. Päätöksenteossa henkilöstön mielipiteiden huomioimista toivotaan enemmän. Kaikki nämä ovat sellaisia asioita, jotka tulee ottaa vakavasti huomioon ohjattaessa Kalliota eteenpäin. Koulutus ja osaaminen ovat työhyvinvoinnin edistämisen tärkeimpiä osia. Kalliossa on järjestetty koulutusta työhyvinvointijohtamisen saamiseksi osaksi jokapäiväistä esimiestyötä. Johtamisosaamisella ja -käytännöillä sekä työajan joustoilla on suuri merkitys työelämän laadulle. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta henkisen kuormittavuuden ja fyysisen raskauden hallitseminen ovat keskeisiä asioita työssä jaksamisessa. Vain määrätietoisella työllä pääsemme sellaiseen tulokseen, että henkilöstömme jaksaa vaativassa työssään. Ollaksemme nykyaikainen hyvä työnantaja ja palvelujen tuottaja meidän on rohkeasti otettava käyttöön kaikki ne tiedossa olevat keinot, joilla tuetaan henkilöstön jaksamista. Yksi suuri haaste on saada palvelutuotanto toimimaan strategian mukaisesti niin, että henkilöstölle voidaan ottaa käyttöön työhyvinvoinnin yhdeksi uudeksi kulmakiveksi noussut työelämän arvomaailman muutos. Tämä tarkoittaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja jaksottamista paremmin kunkin elämäntilanteeseen sopivaksi. Tämä arvomaailman muuttuminen on niin merkittävä tekijä nykyisessä työelämässä, ettei sitä voi sivuttaa huomioimatta. Kallio haluaa olla sellainen työnantaja, että tämän asian hallitseminen on yksi sen keskeisistä päämääristä. Kallion toimintaan vaikuttavat muutosvoimat asettavat vaatimuksia palvelujen tuottamiseen. Kuntalaiset ovat tietoisia omista oikeuksistaan ja vaativat myös niitä entistä tiukemmin. Tähän täytyy voida vastata kustannuksia kohtuuttomasti nostamatta. Sen vuoksi henkilöstö ja koko organisaatio ovat jatkuvasti suurten muutosten paineessa. On oikeasti mietittävä kuka, mitä, miten ja millä hinnalla palvelut tuotetaan niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja henkilökunta jaksaa työssään uupumatta. Tähän pyrimme vilpittömästi. Emme kuitenkaan aina onnistu siinä, vaan teemme myös virheitä. Onneksi meillä on halu ja valmius korjata tekemämme virheet. Opettelemme palautteen antamista ja saamista. Muistetaan antaa palautetta, silloin kun siihen on aihetta. Kehittämiseen johtavat kielteisetkin palautteet ovat aina tervetulleita, sillä niiden avulla rakennamme parempaa palvelutuotantoa. Myös kiitokset lämmittävät mieltä ja lisäävät omalta osaltaan työhyvinvointia. Tuija Haikola Kallion yhtymähallituksen 2. varapuheenjohtaja