– Terveenä muuttuvassa työssä -
Ylilääkäri, työterveyshuollon palvelujen tulosaluejohtaja Osmo Konu

Työterveyshuollossa työn aiheuttamaa terveysriskiä on arvioitu perinteisesti  työn yksittäisten kuormitustekijöiden kautta. On tarkasteltu työn kemiallisia ja fysikaalisia altisteita, ergonomiaa ja työilmapiiriä. Työelämän muuttuessa myös työterveyshuolto on uusien haasteiden edessä. Miten vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin silloin, kun suurin kuormittava tekijä on työn muuttuminen ja siihen liittyvät häiriötekijät? Kun työterveyshuollon tarkastelu- ja kehittämiskohteena on yrityksen tuotannollinen toiminta eli itse työ, puhutaan työlähtöisestä työterveyshuollosta.

Kallion työterveyshuoltoyksikkö on ollut tämän vuoden alusta mukana kuntoutus- ja tutkimuslaitos Verven vetämässä Työläs-projektissa, jossa opetellaan työlähtöistä toimintatapaa. Ajatuksena on, että työterveyshuolto ei tuo työpaikoille valmiita malleja ja suosituksia, miten toimintaa pitäisi kehittää. Paras asiantuntemus työn kehittämiseen löytyy työpaikkojen sisältä. Ongelmana on vain se, miten kehitysprosessi saadaan alulle. Työlähtöinen työterveyshuolto toimii tässä asiantuntijana, joka on käynnistämässä ja tukemassa asiakasyritysten omia kehityshankkeita. Kun työ ja sen muutokset saadaan hallintaan, lopputuloksena on myös työntekijöiden hyvinvoinnin parantuminen. Kun työntekijät itse kehittävät ratkaisut työssä hiertäviin ongelmiin, kehitystyön tuloksena tehtäviin muutoksiin on helppo sitoutua. Seurauksena on todennäköisesti työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi tuottavampaa toimintaa ja asiakkaille parempia palveluita.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on toiminut nyt reilut kaksi vuotta. Myös omaa työpaikkaamme voi tarkastella muutoksen ja siihen liittyvän kuormituksen kautta. Uuden organisaation syntyminen on ollut jo sinänsä suuri muutos siihen siirtyneille työntekijöille. Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen ja yhteisten toimintamallien löytäminen ei ole aina ollut helppoa. Mikään järjestelmä ei ole valmis syntyessään. Niinpä muutoksia ja tarkennuksia toiminnoissa on tapahtunut koko Kallion olemassaolon ajan. Suorittava työ ruohonjuuritasolla ei sinänsä ole suuresti muuttunut. Lapset hoidetaan päiväkodeissa ja vanhukset vuodeosastoilla kuten ennenkin.

Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet työn hallinnoinnissa. Uusien hallintomallien opettelu vaatii sopeutumista eteenkin esimiesasemassa toimivilta työntekijöiltä. Jos olen ymmärtänyt oikein, Kalliota luotaessa sen hallinnosta on pyritty tekemään kevyt ja joustava. Tavoitteena on ollut, että päätäntävalta olisi lähellä suorittavaa työtä. Valitettavasti asiat eivät kuitenkaan aina toimi käytännössä niin kuin on suunniteltu. Kallion hallintomallikin kaipaa jatkuvaa tarkastelua ja aktiivista kehittämistä. Työntekijöiden ottamisella mukaan kehitystyöhön taataan muutoksiin sitoutuminen.

Kallion terveyspalveluita kuormittava asia on ollut alkuvuoden ajan vakituisen terveyspalvelujohtajan puuttuminen. Tulosyksikkötasolta katsottuna pitkäjännitteinen kehitystyö ja osittain myös käytännön asioiden hoitaminen ovat ontuneet vakituisen viranhaltijan puuttuessa. Uuden terveyspalvelujohtajan löytäminen on ollut pitkä prosessi. Asiaan on varmasti ollut vaikuttamassa terveyspalvelujohtajan työn haastavuus. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi uuden tehtävässään elokuussa aloittavan terveyspalvelujohtajan. Toivottavasti hänen tehtävänkuvansa muotoutuu sellaiseksi, että hänen oma työhyvinvointinsa säilyy ja että hän pystyy tukemaan tulosyksiköissä tehtävää kehitystyötä ja sitä kautta työntekijöiden hyvinvointia.

Osmo Konu
Ylilääkäri