Olet tässä

Odottavien perheiden ja lasten suun terveydenhuolto

Ensimmäistä lasta odottavilla vanhemmilla on mahdollisuus varata aika suuhygienistille ilmaiseen hoidon tarpeen arvioon ja neuvontaan. Käynnillä keskustellaan siitä miten odostusaika voi vaikuttaa syntyvän lapsen suun terveyteen.

Käynnillä otetaan myös huomioon tulevan vanhemman omat suun terveystottumusten mahdolliset vaikutukset tulevan lapsen suun terveyteen ja niiden hallintakeinot.

Yhteydenotto ajanvarausta varten p. 08 419 5380

 

Odottavan äidin ja isän suun hoito

Lapsi oppii vanhemmiltaan oikeat suuhygieniatavat ja ruokailutottumukset, jotka ovat perusta suun terveydelle. Kun vanhempien elintavat edistävät suun terveyttä, on lapsen mahdollista saada alusta alkaen terve suu.

Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä pehmeällä hammasharjalla tai sähköhammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Hammasvälit puhdistetaan päivittäin hammaslangalla, -lankaimella tai -väliharjalla. Ohjeita hampaiden hoitamiseen voi kysyä hammashoitolasta.

Ksylitolituotteiden päivittäistä käyttöä suositellaan jo odotusaikana sekä isälle että äidille. Ksylitoli vähentää mutans-streptokokkeja joten se pienentää hampaiden reikiintymisalttiutta.

 

Raskauden muuttaa äidin syljen koostumusta

Hormonitoiminta muuttaa odottavan äidin syljen koostumusta ja sen kyky vastustaa happohyökkäyksiä heikentyy. Äidin monipuolinen ravinto ja hyvä suuhygienia ovat avainasemassa niin omalle suun terveydelle kuin kehittyvän lapsen hampaille.

Raskausaikana olisi hyvä totutella säännölliseen ruokailurytmiin ja karsia ylimääräiset välipalat ja sokeriset juomat ruokailurytmistä ja suosia janojuomana vettä.

Raskaus ei itsessään aiheuta suuhun ientulehdusta, mutta olemassa oleva ientulehdus voi pahentua raskauden aikana. Raskausaikana ientulehduksessa ikenet voivat olla hyvinkin tulehtuneet ja vuotavat herkästi verta. Ientulehduksen ilmetessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota suun omahoitoon.

 

Imetys ja lapsen suun terveys

Imetyksestä on hyötyä myös suun terveydelle. Imetys mm. stimuloi lapsen leukojen kasvua ja purennan kehitystä. Normaalipainoisen ja terveen vauvan täysimetystä suositellaan kuuden (6) kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen imetystä voidaan jatkaa yksivuotiaaksi asti tai pidempään.

Imetyksen ei ole todettu aiheuttavan purennallisia haittoja, vaikka imetys jatkuisikin pitkään. Terveelliset ruokailutottumukset yhdessä suositusten mukaisten suuhygieniatottumusten kanssa vähentävät pitkään jatkuneen imetyksen riskejä lapsen suun terveydessä.

Pitkään (yli 1,5 vuotta) jatkuneella imetyksellä saattaa olla yhteys lapsen nousseeseen kariesriskiin. Erityisesti öisin imettäminen nostaa riskiä, koska tuolloin syljen puolustusmekanismit ovat heikoimmillaan. Mikäli lapsi saa sokeripitoista ruokaa, kariesbakteerien määrä suussa lisääntyy. Äidinmaidon laktoosi pidentää happohyökkäyksen vaikutusta suussa ja nostaa näin ollen hampaiden reikiintymisriskiä.

 

Sammas

Sammas on hiivasienitulehdus joka näkyy vaaleina peitteinä lapsen kielessä, suulaessa tai poskien limakalvoilla. Joskus tulehdus saattaa punoittaa. Sammas on imeväisikäisillä tavanomainen vaiva. Lievemmissä tapauksissa hoitoa ei tarvita, mutta jos peitteitä on runsaasti, voidaan sammaksen hoitoon käyttää neuvolan ohjeiden mukaisesti happamia marja- tai hedelmätuotteita tai vichyä. Peitteet irroitetaan suusta käyttämällä vichyveteen kastettua vanupuikkoa. Vaihe tehdään huolillisesti siten että kaikki peitteet saadaan pois.

Myös lapsen tutissa tai leluissa voi olla hiivasientä. Tutit kannattaa keittää, jotta sammas ei uusiudu tutin välityksellä.

Sammas voi myös tarttua äidin rintoihin.

Mikäli vaiva esiintyy toistuvasti ota yhteys neuvolaan tai hoitavaan lääkäriin.

 

Tutti ja purenta

Tutin imeminen voi rauhoittaa vauvaa, jonka imemisvietti on vielä voimakas. Hampaattomalle lapselle suositellaan tutiksi luonnonkumista tai silikonista tuttia. Mikäli lapsella on hampaita, tutin olisi hyvä olla luonnonkumista valmistettu. Tutiksi valitaan suun anatomiaa mukaileva tutti, joka on muodoltaan litteä ja taipuisa.

Noin 6-8 kuukauden iässä imemisvietti vähenee, jolloin tutin ja tuttipullon käyttöä voidaan alkaa vähentää. Viimeistään toisen ikävuoden lopulla tutin käytöstä tulisi luopua.

Tutin tai sormen imeminen aiheuttaa suun sisälle alipaineen, jonka vaikutus kohdistuu erityisesti suulakeen. Tutin, tuttipullon tai sormen imemisen pitkittyessä se voi aiheuttaa ylähammaskaaren kaventumista ja avopurentaa, jossa ylähammaskaari on kapea ja etuhampaat työntyvät hieman eteenpäin. Avopurennan riskiä lisää, jos tutti on pyöreän mallinen tai lapsi imeskelee sormea tai peukaloa.

Avopurenta voi korjaantua itsestään, jos näistä tavoista luovutaan tarpeeksi ajoissa, mutta mahdollisuus oikomishoitoon on olemassa myöhemmällä iällä, mikäli purentavirhe ei korjaannu itsestään.

Tutin pitkittynyt imeminen voi myös lisätä hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien määrää suussa. Lisäksi tutti voi lisätä ruoan viipymisaikaa suussa, joten suun happamat olosuhteet säilyvät pitkään suussa lisäten reikiintymisriskiä.

Tutin käyttö lisää äkillisen välikorvatulehduksen riskiä. Tutti nostaa pehmeää suulakea huonontaen korvatorven normaalia toimintaa. Nenänielun nesteet virtaavat helpommin avoimeen korvatorveen edesauttaen korvatulehduksen kehittymistä.

Tutti voi toimia myös mikrobien levittäjänä esimerkiksi päiväkodissa.

 

Hampaiden kehittyminen ja puhkeaminen

Hammasaiheet alkavat kehittyä noin neljännellä raskausviikolla. Syntymähetkellä etuhampaiden kruunut ovat jo miltei kokonaan mineralisoituneet eli kovettuneet ikenen alla.

Äidin raskauden aikainen ravinto vaikuttaa sikiön hampaiden kehittymiseen. D-vitamiini, kalsium, foolihappo ja rauta ovat tärkeitä sikiön kehitykselle.

 

  • Liian vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti raskausaikana voi haitata sikiön hampaiden kiilteen kehitystä
  • Vähäinen magnesiumin saanti voi viivästyttää lapsen hampaiden puhkeamista.
  • Lääkeaine tetrasykliini aiheuttaa lapsen hampaiden värjäytymistä, jos sitä käytetään raskauden jälkipuoliskolla.

Fluorihammastahnaa voidaan käyttää normaalisuositusten mukaan raskausaikana.

 

Kun maitohampaat puhkeavat

Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat alaleukaan keskimäärin 7 kuukauden iässä, viimeistään 13 ikäkuukauteen mennessä. Noin 1–2 kuukauden päästä alaetuhampaiden puhkeamisesta puhkeavat yläetuhampaat. Maitohampaita on yhteensä 20 ja ne puhkeavat useimmiten kolmeen ikävuoteen mennessä. Toisinaan jo vastasyntyneillä on hammas tai hampaita. Jos hampaat estävät imetystä tai ne ovat löysästi kiinni, ne yleensä poistetaan.

Maitohampaiden puhkeaminen saattaa aiheuttaa erilaisia oireita. Ien voi olla pingottunut, arka ja turvonnut. Puhkemiskohdassa voi esiintyä myös sinertäviä mustelman tyyppisiä muutoksia.

Hampaiden puhjetessa lapsi voi olla levoton sekä nukkua ja syödä tavallista huonommin. Lisäksi syljeneritys lisääntyy usein. Joillekin lapsille nousee kuume, mutta selvää syy-yhteyttä kuumeilun ja hampaiden puhkeamisen välillä ei kuitenkaan ole havaittu.

Hampaiden puhkeamisen oireita voi lievittää jääkaapissa viilennettävän purulelun, vauvahammasharjan tai kostean rievun pureskelu. Puruleluna voi käyttää myös esim. porkkanaa, kurkkua tai kesäkurpitsaa lapsen ikä ja ravintotottumukset huomioiden.

Syljen pyyhkiminen kasvoilta ehkäisee ihon ärsyyntymistä

 

Lapsen suun hoito

Vastuu lapsen suun terveydestä on vanhemmilla. Käypä hoito –suosituksen mukaan huoltajien tulisi valvoa yläkouluikään asti, että lapsen hampaat tulevat riittävän puhtaiksi. Huolellisella hampaiden puhdistuksella voidaan ehkäistä niin reikiintymistä, ientulehduksia kuin muitakin suusairauksia.

Hampaiden harjaus ja fluorihammastahnan käyttö aloitetaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Puhkeavien ja vastapuhjenneiden hampaiden purupinnat on puhdistettava erityisen huolellisesti. Lapsen motoriset taidot kehittyvät vasta kouluiässä sellaiselle tasolle, että hän kykenee itsenäisesti puhdistamaan hampaat huolellisesti.

Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä aamuin illoin. Fluoripitoista lastenhammastahnaa sipaistaan harjalle pieni määrä. Alle kolmivuotiailla tahnaa käytetään vain toisella harjauskerralla. 3–5 vuotias lapsi voi käyttää lasten fluorihammastahnaa molemmilla harjauskerroilla pikkusormen kynnen kokoisen määrän.

Hammastahnojen fluoripitoisuudet:

  • 5-vuotiaat ja sitä nuoremmat 1000-1100 ppmF
  • 6-vuotiaat ja sitä vanhemmat 1450 ppmF (0,5-2cm verran)

Kovin suurta merkitystä ei ole sillä harjataanko hampaat ennen aamiaista vai sen jälkeen. Illalla hampaat olisi hyvä harjata ennen nukkumaanmenoa.

Hammasvälien puhdistamista lapsella tulee harkita mikäli tarkastuksessa havaitaan ientulehdusta tai alkavia reikiä hammasväleissä. Sähköhammasharjalla hampaat puhdistuvat tarkemmin kuin perinteisellä harjalla.

Neuvolaikäiset lapset kutsutaan hammashoitolaan hoitosuunnitelman mukaisesti hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle ½ - 2 vuoden välein aina kouluikään saakka.

Lasten suun terveydenhuolto järjestetään seuraavasti:

  • Hammashoitaja tarkastaa 1–5 vuotiaat lapset
  • 2- tai 4-vuotiaat tarkastetaan, jos aikaisemmassa tarkastuksessa on havaittu suun terveysriskejä
  • Suuhygienisti tarkastaa 6-vuotiaat lapset, joilla suun terveysriskejä

Tarvittaessa hammashoitotoimenpiteitä voidaan tehdä ilokaasun avulla.